Kuusijärven savusaunojen hiilletyt ulkoverhoukset ja terassit

Tarina

Vantaan Kuusijärven savusaunat saivat suurimman suomalaisen arkkitehtuurin tunnustuksen, Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon, vuonna 2026. Saunat keräsivät kiitosta muun muassa rakennusten ja niiden tummien, hiilletyllä puullamme verhoiltujen julkisivujen sulautumisesta ympäristöönsä lähes huomaamattomasti, herkästi ja luonnollisesti. Arkkitehtuurin ansiosta myös käyttäjäkokemus on harkittu ja elämyksellinen: kävijä siirtyy pukuhuoneista saunoihin ulkotilojen kautta, astellen sileäksi harjatusta, hiilletystä puustamme tehtyjä terasseja ja kulkuteitä pitkin. Näin ympäröivä luonto ja luonnolliset materiaalit ovat saumaton osa kokemusta.

Kuusijärvellä ihmiset ovat tulleet saunomaan, uimaan ja virkistäytymään vuodesta ja vuodenajasta toiseen. Paikka on kasvanut ilmiöksi, koska se on samaan aikaan kaupunkilaisten lähiluontoa ja vanhaa suomalaista saunarakentamisen perinnettä. Julkiset saunat ovat kautta aikojen palvelleet laajaa kävijäjoukkoa ja ovat vahvasti osa Vantaan virkistysalueen identiteettiä.

Vantaan kaupungin rakennuttamien kahden uuden savusaunan sekä palvelurakennusten tavoitteena on tarjota kävijöille mahdollisuus kokea suomalainen savusaunaperinne nykyarkkitehtuurin kautta. Suunnittelussa ei ole lähdetty tyhjästä, vaan ajatuksena on ollut täydentää kokonaisuutta niin, että uusi tuntuu siltä kuin se olisi ollut siellä aina.

Hiilin pinnat tässä kohteessa

Rakennusten pää- ja rakennussuunnittelija Jenni Hölttä Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallista kertoo suunnittelun lähtökohdista:

“Rakennusten musta sävy oli meille luonteva valinta alkumetreiltä asti ja hiilletty puu jo ennalta tuttu julkisivuratkaisu. Halusimme tuoda savusaunoihin omaa, erottavaa pintaa maalattujen info- ja pukuhuonetilojen rinnalle, ja hiilletty puu sopi siihen todella hyvin, muistumana siitä noesta, mitä savusaunan sisäseinissä on. Siksi olikin ilahduttavaa, että Hiilin tuotteet tulivat eteemme projektin alkaessa, kun ne olivat juuri tulleet uutena markkinoille. Koska kyseessä oli julkinen rakennushanke, meille ulkoverhousmateriaalin valinnassa selkeän tuotteistuksen ja tuotetakuiden lisäksi tärkeitä olivat PEFC-sertifiointi ja tuotannon ekologiset näkökulmat, joten Hiilin ratkaisu ja sivuvirtapuun hyödyntäminen tuntui monessa mielessä hyvältä valinnalta”, kertoo Hölttä.

Hiilin valikoimasta ulkoverhoukseen valittiin Kiertopuu® eli sahateollisuuden sivuvirroista valmistettu verhousmateriaali. Puuta menee hylkyyn erilaisten esteettisten vikojen, kuten oksankohtien tai sinistymien takia, jotka voidaan hiiltämällä korjata ja näin jalostaa puu pitkäikäiseen käyttöön energiaksi polttamisen sijaan.

Tässä kohteessa seinäverhouspuut päädyttiin käsittelemään vielä hiukan normaalia hiillytysprosessia poikkeavalla tavalla. Ensimmäisen hiiltämisen jälkeen puut painepestiin ja hiillettiin sitten uudelleen, jolloin palojälki on tunnistettava ja elävä, mutta rakeisuus on kontrolloidumpi.

“Päädyimme mallipalakatselmuksen yhteydessä yhdessä Hiilin kanssa siihen, että puut hiilletään kahteen kertaan, jolloin pinta ilmentää parhaiten savusaunojen henkeä ja peittää samalla myös Kiertopuussa olevia oksakohtia”, kertoo kohteen rakennussuunnittelija Julia Hertell Mer Arkkitehdeiltä.

Hiilletty puu valittiin myös terasseihin:

“Hiilin tumma terassilauta vaikutti myös hyvältä, koska terassialue on katsottavissa rinnetontin yläpuolelta – se on tavallaan rakennuksen viides julkisivu kuten sen kasvikatot. Halusimme, että terassi katoaa kauniisti maisemaan ja erottuu toisaalta selkeästi esteettömyyden vuoksi toteutettavasta betonisesta terassialueesta”, Hölttä kuvailee.

Terassimateriaalina on hiilletty, harjattu ja mustaksi sävytetyllä öljyllä käsitelty Noki, josta on valmistettu myös penkit ja kaiteet. Harjaus tuo pintaan kestävyyttä ja käytännöllisyyttä, mutta säilyttää liekkien tuoman tumman pohjasävyn, jota sävytetty öljy vahvistaa. Kiertopuu® on ihanteellinen valinta verhousmateriaaliksi, mutta kulutuskestävyyden takia terassit valmistetaan neitseellisestä puusta.

Hiilin näkökulmasta Kuusijärvi on loistava esimerkkikohde siitä, miten hukkapuuksi ajateltu puu pääsee hiiltämisen kautta oikeaan arvoonsa ja pitkäikäiseen käyttöön julkisessa ympäristössä. Puu saa olla puuta, rouheana ja luonnon tulen muovaamana, osana tuhansien ja tuhansien saunojien maadoittavaa saunakokemusta ja paluuta jonkin ikiaikaisen rauhoittumisen äärelle.

Palkinnot

• Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto, 2026. “Korkeatasoinen esimerkki uudesta suomalaisesta saunarakentamisesta, jossa arkkitehtuuri, maisema ja käyttäjäkokemus yhdistyvät vaikuttavalla tavalla.”
• Vantaan Kehäkukka -palkinto, 2025. Palkinto myönnettiin kohteen uusille rakennuksille sekä Mer Arkkitehdit Oy:lle ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:lle tunnustuksena laadukkaasta ja kestävästä arkkitehtuurista.
• Ehdolla Puuinfon myöntämän Puupalkinnon saajaksi 2026. Puupalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena rakennukselle, rakenteelle tai sisustuskohteelle, joka edustaa korkeatasoista suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla.